keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Millaisen Kangasniemen me haluamme!

Elinvoimaisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön tehdä työtä ja viihtyä.


Turvallinen elää, itsenäisenä
menestyvä KANGASNIEMI !

Tarvitsemme;

v    Suomalaiset perusarvot kunniaan
v    Peruspalvelujen monipuolistamista
v    Yritysten toimintaedellytysten parantamista
v    Elinvoimaiset kyläkunnat
Kunnan toimintaprosessien ja talouden kehittämistä

Turvallinen elää, itsenäisenä
toimeentuleva KANGASNIEMI !

v    Perusarvot kunniaan
v    Puhdas Puula
v    Laadukkaat hoitopalvelut
v    Elinvoimaiset kyläkunnat
v    Yrittäjyyden edistäminen

Vankkaa kokemusta ja laaja-
alaista asiantuntemusta yrittämisestä, aluetaloudesta, koulutuksesta ja rakentamisesta

Asiantuntemusta, innovatiivisuutta,
rohkeaa johtamista
päätöksentekoon !


TYÖTÄ KANGASNIEMEN MENESTYKSEN
HYVÄKSI


Simo Hokkanen
FT(yrittäjyys), KL (kasvatustieteen lis.), insinööri
  www.simohokkanen.com
Vaihtoehtoja jätekeräilyyn!

Saadaanko Kangasniemellekin vihdoin vaihtoehtoinen mahdollisuus jätteiden keräilyyn.
 Monopoliyrittäjyys tai kartellit eivät ole enää tätä päivää! Terve kilpailu aikaansaa merkittävää säästöä kuluttajille. Naapurikuntien kokemusten mukaan hintataso laskee useita kymmeniä prosentteja ja kaiken lisäksi kuntakin saa jäteyritykseltä rahallista kompensaatiota hyötyjätteiden korvauksista. Kangasniemi on ollut tässä suhteessa ”monopoliyrityksen” puristuksessa. Voineekin käyttää kuvaavaa ilmaisua, ”että monopoliyrittäjän kädet ovat olleet jo pitkään liian syvällä meidän kuluttajien ja yrittäjien taskuissa”.
Ihmetellä sopii miksi mm. kunnan jäteasioita ei ole kilpailutettu vuosiin ja miksi yleensä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia on voitu pitää yllä tällaisessa liiketoiminnassa, toteaa yrittäjyyden professori Simo Hokkanen.
Lähialueilla toimivien jäteyrittäjien näkemysten mukaan Kangasniemen alue soveltuu hyvin heidän nykyiseen toimintaympäristöön. Toivoa sopiikin, että näissäkin asioissa alkaisi uudistusten aika Kangasniemellä mahdollisimman pian.

15.9.2012 
Teknisen lautakunnan pj. Simo Hokkanen
Simo Jeremias Hokkanen
Professori, yrittäjä, filosofian tohtori, kasvatustieteen lisensiaatti, insinööri

Perheeseeni kuuluu taiteilijavaimoni Eila sekä aikuiset lapseni Katariina, Eerika ja Henri. Katariina on kolmen pojan äiti ja toimii opettajana Petäjävedellä. Eerika on designer-graafikko, asuu Lontoossa ja kasvattaa miehensä kanssa seitsemän vuoden ikäisiä kaksosia. Henri suorittaa tällä hetkellä Tartossa lääkäriopintojaan.

Olen syntyisin Hokan Rasikankaalta. Suurimman osan työhistoriastani olen tehnyt Jyväskylässä kouluttaessani teknikoita, insinöörejä, maistereita ja uusia opettajia palvelemaan yhteiskunnan erilaisissa asiantuntijatehtävissä.
Kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen suoritin autonasentajan ammattiopinnot Pieksämäen ammattikoulussa. Oltuani tovin Mikkelissä asentajana kaskaan kaluston korjaamolla, opinhaluni vei minut Jyväskylän teknilliseen oppilaitokseen. Valmistuttuani auto- ja kuljetusalan teknikoksi opinhaluni olivat edelleen korkealla ja niinpä jatkoin opintoja insinööriksi. Samalla olin teknisenä piirtäjänä ja suunnittelijana Valmetin paperikonetehtaalla. Valmistuttuani insinööriksi oli luonnollista jatkaa töitä Valmetissa. Suunnittelin lastulevytehtaita ja paperikoneen prosesseja soveltaen sen ajan tietoteknisiä välineitä.
Edelleen minua kiehtoi opiskelu ja halu kokeilla opettajan tehtäviä. Olin toiminut jo aiemmin opettajana muun muassa autokoulussa, aikuiskoulutuskeskuksessa ja teknillisen oppilaitoksen teknikkokoulutuksessa. Kun syksyllä 1972 tarjoutui loistava tilaisuus aloittaa opettajan tehtävät Jyväskylän teknillisessä oppilaitoksessa, en voinut vastustaa tarjousta vaan aloitin heti täysillä opettajan urani.
Kun olen pohtinut pitkän työurani vaiheita, voin todeta, että siihen mahtuu hyvin vaihtelevia tehtäviä ”vahtimestarista rehtoriin”. Rehtorin tehtäviä hoitaessani koulussa opiskeli yli 2000 tekniikan opiskelijaa ja kokoaikaista henkilöstöä oli yli sataviisikymmentä.
Jyväskylässä asuminen antoi hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin työn ohessa. Yliopiston läheisyys ja työyhteisön haasteet innoittivat suorittamaan tuota pikaa kasvatustieteen ja yrityksen taloustieteen maisterin opinnot. Varttuneemmassa keski-iässä opiskeluhalut edelleen voimistuivat ja suoritin kasvatustieteen lisensiaattiopinnot Tampereen yliopistoon sekä tohtoriopinnot yrittäjyydestä Jyväskylän yliopistoon.
Opetustyön, koulun johtamisen ja jatko-opintojen ohella olen hoitanut konsulttiyritystäni. Sen puitteissa olen avustanut lukuisan määrän pienyritysten vetäjiä menestykseen. Suurten yritysten parissa kohteenani on ollut logistiikkatoiminnot, erityisesti tehtaiden sisäiset järjestelyt ja ulkoiset kuljetukset. Viime vuosien aikana olen kanavoinut tarmoani tietokirjallisuuden kirjoittamiseen ja kustannustoimintaan.
Kansainvälistä kokemusta opetustehtävistä ja koulutuksen kehittämisestä olen saanut toimiessani kouluttajana Moskovan yliopiston yrittäjyyskursseilla sekä Viron insinöörikoulutuksen kehityshankkeissa. Moninaisia ovat myös olleet ne hankkeet joita on toteutettu eri puolella Eurooppaa ja Aasiaa.
Tällä hetkellä akateemiset aktiviteettini kohdistuvat erityisesti tietokirjallisuuden tuottamiseen ja Viron koululaitoksen kehittämiseen. Muutoin aika menee uusien rakennushankkeiden kehittämisessä sekä yrityskonsultoinneissa.
Näkemyksiä kangasniemeläisestä vaalidemokratiasta!

Suomessa käytössä oleva kunnallisvaalijärjestelmä perustuu niin sanottuun suhteelliseen vaalitapaan. Vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.

Vaalit ovat välittömät.
Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä merkkaa äänestystilanteessa äänestyslippuun.

Vaalit ovat suhteelliset.
Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä. Nk. puoluevaaleissa (kunnallisvaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit) jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suomessa suhteellisen vaalitavan menetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.

Keskustalainen vaalitapa Kangasniemellä

Kangasniemellä tätä menetelmää sovelletaan mielestäni äänestäjiä ja demokratiaa vahvasti loukkaavalla tavalla, ainakin keskustaryhmässä.

Vuoden 2008 vaalien tulosten jälkipyykissä keskeisten keskustavaikuttajien kommentit ja menettelytavat eivät mielestäni täytä eettisten periaatteiden perusteitakaan.

Paikallinen kunnallisjärjestö toteutti omat vaalinsa sisäpiiriläisten kesken, periaatteella, että enää ei tarvitse äänestäjistä välittää – luottamistoimet voidaan täyttää niillä henkilöillä joita tämä toinen vaalikierros hyväksi katsoo. Tällä menettelyllä voidaan ohittaa täysin äänivaltuutettujen kansalaisten mielipide. Näin eri luottamustoimien johtaviin tehtäviin aina kunnanhallitusta myöten valittiin henkilöitä joita kansalaiset eivät valinneet valtuustoon.

Ymmärrän hyvin menettelyn merkityksen joissain tapauksissa kun kyse on valtiollisista vaaleista mutta, kun kyse on lähidemokratiasta, tulisi varsinaisissa vaaleissa äänestäneiden mielipide olla puoluepolitrukkien näkemysten yläpuolella.

Myöhemmin minulle vakuutettiin, että menettely on keskustapuolueella jo satavuotinen perinne ja sen ymmärtävät ja tietävät kaikki suomalaiset äänestäjät. Keskusteluissa kuntalaisten kanssa on kuitenkin tullut ilmi, ettei moista, kahden äänestyksen menettelyä liiemmin tunneta.

Mikäli kyseinen menettely puolueessa jatkuu, suosittelen keskustalaisia esiintymään varsinaisissa vaaleissa kasvottomina numeroina ja vasta omissa vaaleissa paljastamaan kasvonsa. Siellähän vasta varsinaiset valinnat tehdään!

Edellä oleva kirjoitukseni ei kohdistu yksilöihin vaan keskustapuolueen perinteisiin pohjautuviin menettelytapoihin.

Simo Hokkanen

FT, Prof. Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas,

(Numero 4)
Kilpailukykyä innovaatioista –yrittäjyys rakentaa kunnan elinvoiman

 Kunnan liikelaitokset, sosiaaliset yritykset ja sisäsyntyiset monopoliyritykset eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä eivätkä  turhaa rasitusta kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville muille yrityksille.

Kunnan hankintaosaamista on vahvistettava. Hankintalaki antaa siihen mahdollisuudet kuhan sitä osataan ja halutaan käyttää paikallisten yritysten ja kaikkien kuntalaisten eduksi. Hankitaan lisätuloja elinkeinoelämän avustamisella muiden muassa ripeällä päätöksenteolla  ja asioiden valmistelulla, laadukkaiden osaamis- ja koulutuspalvelujen turvaamisella, hyvällä infrastruktuurilla, aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

Kunnan toimintojen tehostamisella vältetään rahojen loppuminen. Hallinnon karsiminen, tilankäytön tehostaminen ja toimintojen järkeistäminen edesauttavat rahojen riittävyyttä. Maamme kansantalous on joutunut jo pitkään käymään selviytymistaistelua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutos on koskettanut syvästi myös demokraattisen perinteemme erästä tärkeää tukipilaria, kunnallista itsehallintoa ja kuntia. Muutos on ollut myös haastava niin suurille kuin pienille yrityksille.

Eväät selviytymiseen löytyvät henkisestä pääomastamme ja kyvystä uudistua. Toiminnan ytimessä on ehdottomasti kyky innovaatioiden luomiseen ja käyttöönottoon. Tästä historia antaa lukuisia esimerkkejä niin koti- kuin ulkomailtakin. Innovaatio on prosessi, jossa luovuus muutetaan hyödyksi. Luovat yritykset tai toimijat tarvitsevat luovia henkilöitä, jotka kykenevät ylläpitämään luovaa ja kannustavaa yrityskulttuuria. Kun maamme oli vielä nuori ja vasta syntymässä, ulkomaiset rohkeat toimijat loivat maahamme sahateollisuuden, lähinnä norjalaiset. Uutta teknologiaa ja innovaatioita otettiin käyttöön. Väkeä koulutettiin. Kotimaiset toimijamme seurasivat ja kehittivät ulkomaisten osaajien viitoittamaa polkua. Samoihin aikoihin viljan viljelyyn pohjaava maataloutemme muutettiin karjatalousvaltaiseksi ja luotiin vuosikymmeniksi vankka pohja, jolla elettiin. Seuraava suuri hyppäys koettiin kun sotakorvaukset pakottivat teollisuutemme "tiikerinloikkaan". Pakon edessä otimme käyttöön kaiken sen osaamisen mitä meillä oli. Ja loimme uutta. Ja jälki oli komeaa. Mutta nyt olemme taas uudessa tilanteessa, jossa perinteiset toimintatavat ja mallit on luotava uusiksi. Taustalla maamme integroituminen aivan uudella tavalla eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin markkinoihin. Heijastusvaikutukset säteilevät valtakunnantasolta aina kuntiin ja pienyrityksiin ja yksityisiin kansalaisiin saakka.

Tarvitsemme henkistä joustavuutta, vaihtoehtoista ajattelua, kokonaisvaltaista näkemystä, älyllistä rohkeutta ja taitoa myydä ideoitamme eteenpäin. Sanat kuulostavat kauniilta ja kliseenomaisilta, mutta niissä on vankka tutkimuksellinen ja kokemusperäinen pohjansa. Lyhyesti muotoiltuna tarvitsemme uudenlaista ajattelua, uusia taitoja ja uudenlaista johtajuutta. Projektitoiminnassa, josta kirjoittajalla on henkilökohtaista kokemusta useiden vuosikymmenten aikana, ongelmat käännetään tavoitteiksi. Hankitaan keinot ja mallit, joilla näihin tavoitteisiin päästään.

Luovilla ja yhteistoiminnallisilla henkilöillä on visio, jonka he haluavat toteuttaa yhdessä muiden kanssa. Hyvä johtaja tarvitsee onnistuakseen hyviä alaisia. Tarvitaan osaavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Eräillä heistä tulee olla aivan erityistä huippuosaamista. Toimintakulttuurissa tarvitaan postmodernia johtamista ja asiakkaan tarpeiden huomioonottamista. Tämä koskettaa paitsi yrityssektoria, myös kuntia.

Mietitäänpä vaikka sitä, miten ja miten hyvin hoidamme kuntatasolla seniorikansalaisiamme - ihmisiä, joita meidän on kiittäminen nykyisestä hyvinvoinnistamme. Miten olemme kohdelleet heitä kuntapalvelujemme asiakkaina. Ovatko he saaneet sellaisia palveluja, joita he odottavat ja tarvitsevat. Karmein esimerkki pienen ajan takaa on vanhus, joka sai naapurikaupungissamme Jyväskylässä virua päiväkausia yksin ja unohdettuna kotinsa lattialla. Tieto ei kulkenut kotihoidon ja sairaalan välillä. Kukaan ei vastannut hätäkutsuun. Nyt vanhuksen asiat ovat "hyvin". Hän on kuollut. Pelottavaa  ja häpeällistä. Eikä yhtään lohduta tietoisuus siitä, että maamme terveydenhoitosektorilla on käytössä aivan liikaa erilaisia tietojärjestelmiä. Liikumme suuruusluokassa tuhansia. Jotain olisi asialle tehtävä ja pian.

Valtakunnan tasolla ja kansainvälisestikin yrityksemme perinteinen lippulaiva Nokia jämähti Dick Powellin käsityksen mukaan tekniikkaan, kun piti edetä muotiin. Ei ymmärretty mitä asiakkaat halusivat. Ja tulos on kaikkien nähtävillä.

Kotikuntamme Kangasniemi tarvitsee myös tuuletusta ja ravistelua. Meidän olisi kyettävä turvaamaan itsemme ja tulevien sukupolviemme elämä muutaman perusasian varaan. Meillä on karrikoidusta sanoen vettä, puuta, kiveä ja osaamista. Mutta kun ajattelemme asiaa tarkemmin ja syvällisemmin oivallamme, että esimerkiksi matkailun osalla mahdollisuutemme menestyä ovat aivan erinomaiset: Voimme nojata seuraaviin elementteihin pohtiessamme matkailuelinkeinomme rohkeaa tuotteistamista: Luonnon vetovoima, neljä todellista vuodenaikaa, puhtaat vesistöt ja rikas luonto, turvallisuus, hiljaisuus, väljyys, erinomainen mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin, sopiva etäisyys väestökeskittymiin. Visio 2015 voidaan muotoilla seuraavasti: Kangasniemi on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja kysytty elämysmatkailukohde, jonka vahvuus rakentuu luonnon ja paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin. Ja mietitäänpä lopuksi vaikkapa sitä, miten erinomaiset toimintamahdollisuudet houkutteleva asuinympäristö yhdistettynä oikein muotoiltuun ja harjoitettuun elinkeinopolitiikkaan tarjoaa nykyteknologiaa ja verkostotaloutta tehokkaasti hyödyntäville yrityksille.

FT Simo Hokkanen

torstai 11. lokakuuta 2012

Meijerin alueen suunnittelu etenee

Alueesta on valmistunut ideasuunnitelma jonka pohjalta alueen kaavoitusta aiotaan viedä eteenpäin. Alue on tällä hetkellä teolliseen toimintaan kaavoitettua aluetta. On luonnollista, että tulevaisuudessa aluetta tulisi käyttää matkailu, kulttuuri, hyvinvointi ja asuinkäyttöön. Miksi ei samalla myös pienimuotoiseen liiketoimintaan.
Ideasuunnitelmassa on pohdittu kiinteistön olemassa olevien rakennusten käyttömahdollisuuksia uusissa käyttötarkoituksissa sekä täydennys- ja uudisrakentamista tontilla. Rakentamista on tarkasteltu rakennusten sijoittelun, massoittelun, tehokkuuden ja käyttötarkoituksen näkökulmasta. Huomiota on kiinnitetty myös tontin muuhun maankäyttöön, kuten liikennejärjestelyihin ja viheralueisiin sekä tontin liittymistä lähiympäristöönsä.
Alueen vahvuuksia:
Keskeinen sijainti
Koulun, päiväkodin ja seurakuntakeskuksen läheisyys
Oma lämmöntuotanto
Maisemallisesti upeat näköalat meijerinlahdelle.
 Suunnitelma sisältää neljä vaihtoehtoista käyttötarkoitusta.
1. Hulppea matkailukohde
Retro - sisustetut näköalahuoneistot, maitokylvyt,
lähiruokaravintolapalvelut, venematkailu Puulan halki
Hirvensalmelle, keskustan muiden palvelujen läheisyys.

2. Museo- ja kulttuurikohde
Museoesineistöä kertomassa meijeri- ja myllytoiminnasta,
yleisölle avoimia työpajoja, taideleirejä, näyttelyjä,
taiteentekijöille vuokratyöhuoneita.

3. Pienimuotoinen hyvinvointikeskus ja palveluasumista
Hyvinvointi- ja hoivatiloja alan yrittäjille ja yhteisöille, yleisölle
avoin pienoiskylpylä, rantasauna ja avantouintikeskus, esteetöntä ja turvallista senioriasumista lähellä palveluja.

4. Kaksi III-IV kerroksista kerrostaloa ja meijerissä hoiva- ja palvelutiloja
Hyvinvointi- ja hoivatiloja alan yrittäjille ja yhteisöille, yleisölle hoivapalveluja. Asuminen kuitenkin merkittävässä asemassa.

Oheiset luonnoskuvat havainnollistavat vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia.

Lukijalla on mahdollisuus kommentoida ja antaa kehitysehdotuksia alueen suunnitteluun. Hyvistä ideoista on tarjolla maittavia palkintoja.

Lähetä ehdotukset sähköpostilla simo.hokkanen@gmail.com tai osoitteella Hiskintie 11, 51200 Kangasniemi


Kangasniemellä 11.10.2012





Vaihtoehto 1. Hulppea matkailukohde.

 



Vaihtoehto 2. Hoiva – ja ritalokohde.







Vaihtoehto 3. Hyvinvointitalo ja kerrostalo

 


Vaihtoehto 4. Kaksi kerrostaloa ja palvelutalo meijeristä



Olen lupautunut kunnallisvaaliehdokkaaksi

Olen ollut pitkään mukana Kangasniemen kunnallishallinnossa. Olen tulevissa vaaleissa kokoomuksen listalla. Vaaliteemani löytyvät kotisivuiltani www.simohokkanen.com ja kerron tässä blogissani lisää ajatuksiani kunnan kehittämisestä.
Voit kommentoida ajatuksiani sähköpostiini simo.hokkanen@gmail.com

Kangasniemellä 13.syyskuuta 2012